tiistai 17. helmikuuta 2015

Keltanokan kokemuksia osa 1

Tutustuin X-Wing -miniatyyripeliin viime syksynä. Warhammer-touhua joskus vierestä seuranneena olin hieman skeptinen, kun peliä minulle ehdotettiin. Suurten rahasummien palaminen ja figujen hirvittävä maalaamisrumba pyörivät vain mielessäni. En varmaan lähde tähän mukaan!

Oli helpottavaa kuitenkin todeta, että kyseessä olikin periaatteessa ihan lautapelityyppisenä toimiva peli, johon voi ostaa lisää aluksia vapaata kaksinpeliä varten. Figut ovat valmiiksi maalattujaja ihan törkeän siistin näköisiä! Aluksia ei tarvitse olla paljon, jotta pystyy matsia ottamaan kaverin kanssa. On kuitenkin hyvä päättää alkuvaiheessa panostaako Kapinallisten vai Imperiumin aluksiin. Puoli kun on valittava. Onneksi peliin on tulossa roistojen ja ryöväreiden porukkaa, jota voi ottaa molemmille puolille vahvistukseksi tai sitten pelata omana porukkanaan.

Valitsin itse Imperiumin puoliskon, koska...no en tiedä. Ehkä Darth Vaderilla lentely on vain ajatuksena niin siistiä :D Imperiumin peruskauraa on TIE-koneet, jotka ovat pistemäärältään kohtuuhintaisia, mutta eivät sisällä minkäänlaista shieldiä. Ammuttaessa voit käyttää kahta noppaa ja puolustukseen kolmea. Kun kolmas osuma pamahtaa aluksen runkoon, on avaruusretkeily suossa. TIE-koneet ovatkin parhaimmillaan ryhmissä kuin yksinään. En ole vielä kunnolla osannut tätä ominaisuutta käyttää, mutta ajatuksia siihen liittyen on paljon. Shiedillisiä koneita kyllä löytyy kuten TIE Advanced - ja TIE Defender -koneet. Kun Kapinallisten aluksilla voi huoletta hyökätä kohtisuoraan, pitäisi Imperiumin joukoilla pyrkiä flankkaamaan sivusta. Tämä on haasteellista.

Peli on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen. Ensin alusten liikuttelu ja sitten ammutaan. Pilottien valinnassa voi tehdä paljonkin taktikointia sen suhteen, missä vaiheessa kukin alus tekee toimintansa ja millaisia erikoiskykyjä kullakin on. Liikkumiseen on jokaisella alustyypillä oma liikevalitsin. Liikkeet vaihtelvat suorasta lennosta jyrkkiin ja loiviin kaariin. Ehkä yksi suurin haaste on hahmottaa liike pelilaudalla. Liian usein on tullut tilanteita, joissa on kaikesta arvioinnista huolimatta lentänyt toista konetta tai asteroidia päin. Ei kiva...

Meni todella pitkään ennen kuin voitin ensimmäisen pelini, mutta pelkästää erilaisten kombojen kehittely ja kokeilu antaa todella paljon sisältöä peliin lopputuloksesta huolimatta. Myös se, että vastapelaaja ei ole mittaamassa jokaikistä mikromillimetriä, vapauttaa pelaamista todella paljon ;)

Jos figupelit ja ,ennen kaikkea, Tähtien Sota kiinnostaa, tässä on todella hyvä tapa tappaa aikaa sekä tarjota aivoille pientä purtavaa. 

- Kuju


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti